Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan keskiössä

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kartoitti osana Tapatuunaus-hankkeen alkuvaiheen taustoitustyötä, minkälaisia jo olemassa olevia yhteisölähtöisiä toimintamalleja on hyödynnetty liittyen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn, alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen ja raittiuden ylläpitoon. Selvityksenä toteutetussa vertailuanalyysissa tarkastelun kohteeksi valittiin kohtuullisen edustava otos sellaisia toimintamalleja, joilla voidaan katsoa olevan vakiintunut asema joko Suomessa tai muualla maailmassa ja jotka ovat vaikuttaneet traditioina laajasti käytännön toimintaan. Casejen valinnassa pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota Tapatuunaus-hankeen ja sen kohderyhmän kannalta relevantteihin toimintamalleihin.

Selvitykseen sisällytettiin seuraavat suomalaiset yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan toteuttajat: A-kiltatoiminta; Porin yhteisöhoito; EHYT ry:n aikuistyö (Elokolo-kohtaamispaikkatoiminta, Taitolaji-toiminta ja HUUGO-päihdeohjelma); Kalliolan setlementin päihdekuntoutus (Vahvasti tukien -avokuntoutusohjelma VAHVAT ja Uusi Alku -projekti); Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys VAK ry (Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö; Tesoman Miähet -yhteishanke. Kansainvälisiksi esimerkeiksi valikoituivat suuret yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan tekijät: Alcoholics Anonymous AA ja 12 askeleen toipumisohjelmat; Al-Anon -perheryhmätoiminta; Minnesota-hoitomalli; Employee Assistance Program EAP.

Kartoitettujen toimintamallien pohjalta muodostettiin yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan hyviä käytäntöjä, joita voidaan suuntaa-antavina periaatteina mallintaa Tapatuunaus-hankkeen käytännön työhön.

Yhteisöt puuttumisen paikkoina ja toipumisen tukena

Yhteisö määrittää hyväksyttävän juomisen tason. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaiseen yhteisöön juomiskäytökseensä muutosta kaipaava yksilö kuuluu. Selvityksen perusteella yhteisöt näyttäytyvät puuttumisen paikkoina, joita voidaan oikein kohdistetuilla toimenpiteillä hyödyntää päihdehaittojen vähentämisessä. Työyhteisössä voidaan tehokkaasti puuttua orastaviin päihdeongelmiin. Ongelmiin puuttuminen onkin vastuullisen työyhteisön merkki. Konkreettisena puuttumisen välineenä toimii työyhteisökohtainen päihdeohjelma. Ongelmien kärjistyessä yksilötasolla voidaan apuna käyttää hoitoonohjausta. Päihdeongelmiin puuttuminen on sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön etu.

Toinen selvityksessä esille noussut yhteisö on perheyhteisö. Lähipiirin huoli voi havahduttaa yksilön miettimään omaa päihteidenkäyttöään. Puuttumisen lisäksi läheisten merkitys korostuu juomiskäytöksen muutoksessa; läheiset voivat tukea päihteidenkäyttäjää muutostavoitteen asettelussa ja sen toteuttamisessa. Päihteidenkäyttäjän läheisille tarjotun tuen määrä vaihteli eri toimintamalleissa. Huomionarvoista on, että läheiset tarvitsevat myös päihteidenkäyttäjän avunsaannista riippumatonta tukea itselleen, sillä päihdehaitat eivät kohdistu vain ongelmallisesti juovaan. Yhteisölähtöisyys ongelmien ennaltaehkäisyssä voidaankin nähdä sekä läheisen hyvinvoinnin keskiöön asettavana, tämän voimaantumista edistävänä läheisten keskinäisenä vertaistukena, että koko sen perheyhteisön tukena, johon myös ongelmallisesti juova kuuluu. Läheisten saaman avun on läheisen oman hyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi huomattu tukevan epäsuorasti myös päihteidenkäyttäjän toipumista.

Vertaiselta vertaiselle

Yhteisölähtöinen ehkäisevä päihdetyö ja päihteidenkäyttöä vähentänyt toiminta voidaan luokitella viiteen eri alaryhmään: keskusteluryhmät; toiminnalliset ryhmät; hoidolliset ryhmät; koulutus, loma- ja virkistystoiminta sekä kohtaamispaikkatoiminta. Kaiken toiminnan keskiössä on ajatus vertaistuen toteutumisesta. Vertaistuki on Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) internetsivujen mukaan omaehtoista, yhteisöllistä tukea yhteisen elämäntilanteen yhdistämien ihmisten kesken. Samankaltaisia kokemuksia omaava ihminen tuo toivoa kuntoutumiseen vaikeidenkin aikojen keskellä. Yhteiset kokemukset kasvattavat keskinäistä ymmärrystä. Toisten kuntoutujien toipumistarinoiden merkitys korostuu yksilön kokiessa yksinäisyyttä ja leimautumista. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa toimii ahdistuneisuuden ja pelkojen lievittäjänä.

Yhteisöä, jonka jäseniä yhdistää jaettu pyrkimys alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen, voidaan kutsua vertaisryhmäksi. Vertaisuudella on keskeinen merkitys kaikissa selvitykseen sisällytetyissä toimintamalleissa, sillä ilman vertaisia ryhmämuotoinen toiminta ei voisi toteutua. Kahdentoista askeleen toipumisohjelmalle rakentuvat AA-perustaiset vertaisryhmät tarjoavat varsinaisen päihdekuntoutuksen osana sekä sen päättyessä yhteisön, jossa juomiskäytöstään muuttava voi läpikäydä omaa toipumisprosessiaan. Ammattilaisen merkitys korostuu vertaistuen mahdollistajana. Koulutuksen kautta hankittu asiantuntijuus (ammattiapu) ja kokemuksen kautta hankittu asiantuntemus (vertaisapu, kokemusasiantuntijuus) näyttäytyvät selvityksen caseissa toisiaan täydentävinä tukimuotoina.

Kokemusasiantuntijatieto osaksi palvelujärjestelmän kehittämistä

Kokemusasiantuntijuus on yksi asiakasosallisuuden edistämisen keinoista. Kokemusasiantuntijuudella tarkoitetaan kokemusperäiselle tiedolle perustuvaa asiantuntijuutta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelujärjestelmän kehittämisessä. Siinä missä vertaistoiminnassa vertaiset toimivat pääasiallisesti keskenään, kohdistuu kokemusasiantuntijatoiminta myös vertaiskentän ulkopuolelle. Kokemusasiantuntijat voivat toimia kokemuskouluttajina, -tutkijoina tai kokemuspuhujina sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Kokemusasiantuntijan konkreettinen työväline on oma kirjalliseen muotoon tuotu toipumistarina, jota työstetään läpi oman toipumisprosessin. Toipumistarinoiden ydin on päihdetoipujan elämänhallinnan vahvistuminen ja identiteetin muutos kuntoutujasta toimijaksi. Ei ole yhdentekevää, minkälaista tarinaa kerromme itsestämme. Jokainen tarina tarvitsee kuitenkin kuulijansa – yhteisön, joka hyväksyy toipujan tarinan, ottaa sen omakseen ja suodattaa osaksi laajaa kokemustarinoiden verkkoa.

Kokemusasiantuntija voi toimia joko vapaaehtoisena tai palkattuna työntekijänä, vaikka jälkimmäistä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa yhä vieläkin suhteellisen vähän. Yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan kannalta asiakasosallisuuden toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteisölähtöisen toiminnan periaatteisiin kuuluu, että toiminnan sisältö pohjautuu yhteisön jäsenten ideoihin ja intresseihin. Ei siis voi olla niin, että ammattilainen yksin tekee päätökset toiminnan suunnasta. Lienee paikallaan kysyä: miten asiakasosallisuus toteutuu, jos kokemusasiantuntijoita ei oteta ammattilaisten rinnalle näiden tasavertaisiksi työpareiksi? Tarvitaan suunnannäyttäjiä. Tapatuunaus-hankkeessa toimii koulutuksen kautta asiantuntijuuden hankkineiden ammattilaisten rinnalla palkattuja kokemusasiantuntijoita. Onkin enemmän kuin mielenkiintoista seurata, miten hankkeen edetessä yhteisölähtöisyyden jokseenkin abstrakti käsite konkretisoituu käytännön toiminnaksi kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten vahvana yhteistyönä.

Emmi Siirtonen
Kohtaamispaikkakoordinaattori
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
puh.050 354 1695

www.ehyt.fi

ehyt

Materiaalit-välilehdeltä löydät linkin EHYT ry:n raporttiin: Yhteisölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja päihteidenkäyttöä vähentäneen toiminnan hyviä käytäntöjä.
Linkki materiaalit-välilehdelle

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s